SUOMI:

A: Päivää ystävä
B Päivää, päivää
A: Miten voit tänään?
B: Voin hyvin kiitos.
Entäs sinä ja perheesi ja lapsesi?
A Kaikki voivat hyvin meillä, kiitos vaan!.
B Olen onnellinen kuullessani siitä.
A Toivotan sinulle hyvää työpäivää.
B Sinulle myös kiitos
A Näkemiin, nähdään taas!
B Näkemiin, tottakai tavataan pian!
A Tietenkin, nähdään taas!

RANSKA:

A: Bonjour mon ami! /Ou mon frère
B Oui, bonjour!
A: Comment vas tu aujourd’hui?
B: Je vais bien, merci!
Et toi , comment va ta famile/ tes enfants/ frères?
A Tout le mondese porte trés bien, merci.
B Je suis trés heureuse déntendre, cela.
A Je te souhaite une bonne journée au travail.
B A vous au tant, merci.
A Au revoir, et à bientôt!
B Au revoir, on se verra plus tard (bientôt)
A Bien sûr, on se verra, encore.

- Minun nimeni on.............., ja minä -Olen............(ammatiltani).
-Työskentelen...........

- Olen kotoisin.........(paikka)........(alueelta)

Tässä puhun sinulle..... (kieltä ) joka on tavallinen kieli ........... ..(alue) Beninissä.

Tavataan Beninissä, kauniissa maassa, jossa on paljon historiaa. Toivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi!

Je m’appelle.... nom, prenom
Jái age ....
Je suis ....profession
Je viens de........ pays, règion
Je suis né(e) au/á/dans le dèpart.... de..... et commune de ....
Je parle la langue ................. et c’est la langue la plus commune dans .....
Region de Bnin du Togo et dans l’Afrique de l’ouest.

Rendez-vous au Bènin, le pys de beauté d´histoire et de paix.
Nous-vous souhatons tous, une chaleurense.
Bienvenue au Benin!

Yoruba 1

A: Ekaro o, Biodun, se dada ni loni o.
B: Ayo ni o, ese adupe.
A: Bawo ni oko yin
B: Owa dada, esse. Adupe o
A: Oun gbogbo ama lo leto-leto nibi lse leni o.
B: Adupe ati lwo na o.
A: Mofe mialo atun pade nigba miran o.
B: Odabo o lpade wa bi oyin o.

Yoruba 2

B:
Ise lsowo ni mo nse oruko mi ni Biodun.
Nimeni on Biodun. Olen yrittäjä.
Mowa lati orile ede Nigeria nile yoruba. Won bimi ni ipinle Eko ni orile ede Nigeria.
Olen kotoisin Nigeriasta. Synnyin Lagosissa (Yorubaksi Eko) Nigeriassa.

Moje omo bibi ile yoruba. Oje ede ti gbogbo eniyan mo ni Ariwa Nigeria ati ni ila Oorun Benin.
Synnyin Yoruba maassa. Tätä kieltä puhutaan Etelä-Nigeriassa ja myös Kaakkois-Beninissä.
A:
Eje ki apade ni orile ede Benin, ilu to kun fu wara ati oyin pelu itan orisi-orisi.
Akiyin. Ekabo o.
Tavataan Beninissä, kauniissa maassa, jossa on paljon historiaa. Toivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi!

FULA
Puhujat: Founi Bouraïma Abdullaï ja Fatima Bubé Jero

Fula

A: Djanwali Fatima!
F: Mido jandi
A: Noi janluda hanne?
F: Mido jandi, mido jeti Allah. Noi him bèmonm?
A: Gachefu Allah, mijeti.
F: Mijeti.
A: Him befu nadjandi, mijeti. Gaché fuala.
F: Welicam minani sanne. Janlooma woodane hegoele.
A: Mijeti
F: Mindo mijeti. Fajaaotto ingirahn
A: Fajaaotto ingirahn dejahotikin.
F: Mido jandi ingirahn.

Abdullaï

Min hi té Funi Abdullaï. Min woni denowo djema.
Niger midji woï.
Miri maama djaabari campani Felme Birni Bajeroh.
Fulfulde haala kahinde kaalata, fulfulde haala Sénegal, Cameroun, Niger, Bénin, Togo, Burkina, Mali.

Fatima

Ingirahun der Bénin léédi booduni
Midèngihe adjabaama sanne.

Foolo Mondona Mijeti = Kiitos!

FON
Puhujat: Franck Deguenon-Gan ja Carmen Etchisse

Fon 1

F: Afon ganjia hontonché Carmen. Nè afongbon do égbé?
C: Yen fon ganji, énan chè nouwé!
F: Nè assou towé dégbon? Kitowé lo?
C: Mè bi do ganji! Énan chè nouwé!
F: Èvivi nomi bo oun sé mon. Azan égbé ton nan yon ou wé do azomè.
C: Enan chè nou wé.
F: Enan chè nou wêdessou
C: É da bo, é yi wédénou
F: É da bo, mina kpé
C: Ganji

Franck:

Oun non yin Deguenon-gan Franck coucou zo oun non wa do Coco-Beach do Grand-Popo, ahan noutin oun doudon tin.
Oun go sin Agbomey, zou sin Kponlamè, do Benin tomè (Danhomè)
È dji mi do Cotonou
Oun non do fon gbé, fon gbé wê yin gbé noukon ton do Benin tomè, egbon fi bi.

GOUNGBE
Puhujat: A: Alphonse Bodjrenou ja B: Virginie Anago

Goungbe:

A: Nin afon gbon yan?
B: Nfon gandji.
A: Nin ad gbon késé egbéton mé?
B: Ndé gandji.
B: Nin ho adé gbon? Houégbe lo? Vilé lo?
A: Min bi fon gandji.
B: Evivi nmi tran bo minbi fon gandji.
A: Kése min lo nan you nawè.
B: Ena yonna holassou ga.
A: Ninbo non mon edabo éhizandé.
B: Edabo, mi nan so wa mon midé.
A: Dandanmé.

Alphonse:

Hinkoché non yin Bodjrenou Alphonse. Ohouégban noukounaton houéndo.
Ohonwénnonkoun dé Villa-Karo bo so kpaché nan nou dé yui nou hiholèbi.
Hèdjimi dé Benin, Tokponla Hogbonou Ton mè de Tokponlavi Azowlissé.
Goungbé wennondo.
Goungbé bo ka blo gbédé bo hénondo dé hogbonou lo sou ga kaka gbon wémé kanmé bi, Cotonou Benin yigbadji bi Kayi minomigbédji lé bi.

Virginie:

Minansokplé dé Benin, achoto, wouénouho to, fifa to mé.
Midé Kabo do na minbi kpoawadjidjeko na min bi dé dodpo bo na wa bémi lé.
Achée.

DENDI (dindi)
Puhujat: Faisal Saka ja hänen sisarensa Rafath Saka

Dendi

A: Ná suba a kpassi
B: Ohi ná suba kpassi
A: Mete ga? Honkounata
B: Banni. Ana irikpe sabu. Ni nii; mete n’yanzeyó, n’koyom; n’béréyem.
A: Borokuu gounan baani
B: A binin yé.
A: Ikpeima zari boriyanni
B: Non yen ben.
A: Akika yem, Iriibakadi keré
B: Akika yem, sikassi iriibakadi keré.

Rafath:

A manen Rafath Saka. A geuna djiri (24 ans)
Hai fute tekpenon.
Zà Bénin non a hounon Dari non n’ná hai. Dindi non a sénni yan shinnin ka bara tutuma kii sénni Nenin Nord nann Niger, Burkina, Togo-nan.

Faisal:

Ïrigo no wanre on ka dii a kpara Bénin. Ganna hainon nu ka lakari kanni yo gono.
Oh fo na kayo ïrikpara Bénin.

Aborii
Shinigui baaka karii